Taso tippuu (hinnat nousee); Flamingo ja La Famiglia

Näin harmaana päivänä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kun lähteä polskuttelemaan tai sortuu vaan syömään painonsa verran karkkia ja katselemaan Koirakuiskaajaa koko päivän.

Heipä hei!
Oltiin tuon komeamman puoliskon kanssa jo kuukausia suunniteltu reissua Vantaalle Flamingoon, Jumboon ja syömään. Ollaan suunnilleen kerran vuodessa tehty tuo legendaariseksi muodostunut reissu ja vihdoin päätettiin päiväksi taakse jo jäänyt sunnuntai. Hurraa! It's gonna be awesome!

Ei ollut enää niin hienoa ei.
Ehkä johtui sunnuntaista, mutta flamingo oli tupaten täynnä ihania pikku enkeleitä (=pärskiviä ja kirkuvia mukuloita) ja välinpitämättömiä vanhempia. Uiminen oli luonnollisesti täysin mahdotonta kun joukko AIKUISIA pelasi ihan keskellä mestaa palloa (osuipa pallo myös kerran sellaista alle 2-vuotiastakin päähän, mutta se ei tietenkään peliä hidastanut). Lisäksi noin miljardi (en jaksanut laskea, summittainen arvio) ipanaa loikki altaan reunoilta (jonka piti olla kiellettyä), tasapainotteli uimalelujen ja –pötkylöiden päällä (huonolla menestyksellä) ja muuten vaan viskoi vettä sydämensä kyllyydestä. 

 

Tietty niin lasten kuuluukin tehdä, joten parempi oli vaan heittäytyä mukaan ja mennä miehen kanssa PELIALUEELLE (kyllä, siellä on sellainenkin, hirveän vaikea varmaan niiden aikuisten oli sitä nähdä) telmimään pallon kanssa. Hinta oli kuitenkin suolaiset 20 euroa henkilöltä (EI opiskelija-alennusta) ja se tuntui kyllä vähintään kaksinkertaiselta kun katseli maailman epäystävällisimmän myyjän tylyä naamaa (olen itsekin ollut asiakaspalvelutyössä ja siksi on niin vaikeaa ymmärtää miten nämä eivät tajua että siinä duunissa KUULUU olla ystävällinen, tai vähintään asiallinen).

SHOPPAAAAN! (Nimi virheellisesti vihjaa että tuolla olisi paljonkin ostettavaa. Eipä ollut. :<

Nojoo, aina voi uimisen jälkeen rentoutua shoppailemalla. Kiersimme Jumbon suht. nopeasta; Eipä siellä mitenkään älyttömästi liikkeitä ole. Viimeisenä oljenkortena laahustimme vielä alakerran Prismaan, josta sattui löytymään kuudella eurolla IHANA valtava sydänkakkuvuoka! JES! Olenkin kaivannut kunnon 8munan kakkuun vuokaa, pyöreää tosin, mutta tämä nyt on paljon paljon hauskempi! WOHOO! (ok jos joku keksii miten tuohon pursotetaan kermavaahdot päälle niin voi kertoa. Noi aaltoilevat reunat vähän aiheuttaa päänvaivaa =D)

Shoppailu alkoi nopeasti väsyttää (koska ei löytynyt oikein mitään! YHYY! Vaikka olin valmentautunut tuhlaamaan ainakin yhden setelin!) ja mentiin La Famigliaan, josta viimeksi jäi niin hyvät muistot.  

...JUU-U, muistoiksi jäikin. Vuodessa ehtii tapahtua näköjään yllättävän paljon, koska alkuruokien (jotka olivat aiemmin IHANIA) hinnat olivat pysyneet ainakin samana, mutta annokset pienentyneet ja menettäneet aina sen pari raaka-ainetta. Puoliksi syöty antipasti ei todellakaan tuntunut sen kympin arvoiselta. En myöskään tajua mikä siinä on, kun kaikkien muiden pöytiin raahataan ihan automaattisesti se hanavedellä täytetty pullo, niin meille se ei aina tunnu kantautuvan. Vasta pääruuan kohdalla tajuttiin se erikseen pyytää ja saada. 

…Usein näyttääkin siltä että nuori pariskunta saa huonompaa palvelua kun vanhempi ja rikkaampi (tai rikkaamman näköisempi), mutta sanonpa vain että samaa rahaa se meilläkin on &%@£{! ;P Aina reissussa jonkun ”oikeesti aikuisen”; siis esim. äidin kanssa palvelu on ihan eri tasoa.

Pääruokana syötiin pitsat (pizza parma: Parmankinkkua, mozzarellaa ja rucolaa); Makoisaa, tosi juustoista, loppujen lopuksi aika peruskauraa. Häivyttiin vatsat täynnä mutta ei ehkä niin tyytyväisinä kuitenkaan.
Mistähän nykyään saisi kunnon ravintolapalvelua, tasalaatuista ruokaa ja järkevää hintaa? Ei ainakaan mistään missä me ollaan käyty. Yleensä halvemmissa paikoissa hinta-laatu –suhde on paljon paremmin kohdallaan, kalliimmissa voit maksaa vaikka kymmenkertaisen hinnan mutta ruoka on suunnilleen samaa paitsi servetit ovat kankaiset. Ei vakuuta.

Ihan hyvä pitsa, tosi rasvainen ja aika lailla samaa kun muuallakin. Söisin kyllä uudelleen, mutta se hinta voisi olla muutamia euroja edullisempi (joku yli 14e oli tämä!).

PS. Ikuinen suosikkimme lienee kuitenkin Itiksen (huom! Itäkeskus on nyt Itis! ;)) iiiiihan perällä oleva ristorante Momento. Siellä tilataan aluksi ja maksetaan kassalle ja otetaan siitä juoma mukaan (ja vesi ei maksa! Ihme nykypäivänä!) ja mennään pöytään odottamaan ruokaa. Syömme siellä aina Metsästäjän leikkeen (joka on valtava!); Possua sienikastikkeella, ranskalaisia ja salaattia. Ranskalaiset voi myös muuttaa isoksi salaatiksi. Loput saa myös mukaan jollei jaksa kaikkea (yleensä en jaksa, ja se on harvinaista!). Ennen hinta oli 8,5e, nykyään muistaakseni 9e. Harmi, ensin mainittu kuulosti paremmalta.

Se oli niiiiin SÖPÖ! :D Joku kahvikauppa, en kyllä uskaltanut mennä edes sisään (enkä juo kahvia :D).