Naisasiaa vai keksejä? Ööööö keksejä, kiitos.

Ok, se kapinallinen sinkkuilta ei mennyt sitten ihan putkeen.

Alkuperäinen suunnitelma:

Avata kylmä olut, katsoa tyttöleffoja, soittaa täysillä Beyoncea (ja tietty kailottaa mukana täydestä sydämestä ”If I were a boy”:ta), syödä Ben&Jerry’siä (strawberry cheesecake, nams), lueskella hieman Sophie Kinsellaa (voisinkin aloittaa Himoshoppaajat alusta…Jotenkin samaistun niihin. Outoa.) ja vaikka mitä!

Tyttövoimaa! :D

Miten sitten oikeasti meni:

Kävin kaupassa, siivosin, tiskasin, leivoin keksejä ja katsoin elokuvan pitsan kanssa. Kuulostaapa villiltä ja kapinalliselta.

Varmasti feministikirjallisuus ristiinnaulitsisi meikäläisen. Mutta miks? Ehkä tykkään siisteydestä ja hyvistä kekseistä! Siis oikeasti feminismihän on sitä että nainen saa VALITA mitä tekee, minä nyt valitsin olla nyrkin ja hellan välissä. Vahingossa.

Tällainen itseä vahingoittava käyttäytymismalli tietenkin herättää akateemisen feministin itsereflektion hälytystilaan: MITÄ IHMETTÄ TAPAHTUI? What’s wrong with me?!? Miksen vaan voinut viettää sitä rentoa tyttöiltaa mitä suunnittelin, ilman että pitää alkaa heti hoitaa kotia ja ruokkia miestä?

Ehkä syynä on se saamarin evoluutio, joka selkeni meikäläiselle juuri (käytännön tasolla) huomattavasti; Olin kuin se homo erectus –raukka, joka odotti uskollisesti luolassaan (hmm, tämä vertaus sopii hämmentävän hyvin hoas-asuntoomme), hirventalja harteillaan miehen palaamista metsä(ja nais-)reissultaan, harjoittellen jo tulentekoa mahdollista jänispaistia varten.
….Siis ihan täysin sama asia plus vadelmakasvonaamio.

Ainakin jotain hyvää tästä feministipetturuudestani kuitenkin koitui: KEKSIT. Päädyin siis tekemään suklaakeksejä (ehkäpä alitajuntani luuli että MINÄ olen menossa viihteelle ja teki hyvittelykeksit etukäteen miestä varten? Se selittäisi paljon. Hmm käynkö tyttöjen kanssa ulkona liikaa?). Enkä mitä tahansa suklaakeksejä vaan maailman parhaita Amerikkalaisia suklaakeksejä, joiden ohjeen äiti on joskus meikäläisen vaan ryömiessä ja kuolatessa leikannut lehdestä talteen ja liimannut reseptikirjaan. Olen nyt armollinen kanssasiskoilleni (ja miksei miehillekin?! Kyllä mieskin voi leipoa!) ja jaan reseptini.(En siksi että olisi huono omatunto petturi-illastani. Eieiei. Ei tietenkään. Miksi olisi? PAH. hmph. mrr.)

Kaikki (paitsi pari suuhun kadonnutta) keksit mahduivat astiaan. :) jee :)

NAMNAMNAM.

Varoitus! Taikina on syntisen hyvää; Aina kun tein näitä vanhempien luona veljet pyrkivät varastamaan vähintään puolet taikinasta ennen uuniin tunkemista. Keksit on kuitenkin helppo tehdä ja miksei vaikka saman tien kaksinkertaisena jos syöjiä on enemmän. Tässä kuitenkin ihan yksinkertaisena (n. 3 pellillistä, jos yhdessä pellissä 16kpl)

Amerikkalaiset suklaakeksit
1. Sekoita keskenään 3dl vehnäjauhoja, 1tl ruokasoodaa, 1tl leivinjauhetta ja 150g suklaanpaloja.

2. Sulata 150g voita, anna jäähtyä hetken ja sekoita siihen HYVIN 1dl sokeria, 1dl fariinisokeria, 2tl vaniljasokeria ja 2 munaa.

3. Lisää jauho-suklaa –seos voiseokseen. Sekoita hyvin. (+maista taikinaa, nam!)

4. Nostele teelusikoilla parin sentin klönttejä taikinaa leivinpaperille. Jätä reilusti tilaa levitä. 

5. Paista 175 asteessa toisiksi alimmalla tasolla n. 7min. Niin että reunat ja pohja saavat väriä. Jäähdytä hetken ja tarjoile. J

(Vinkki: Mitä juoksevampi voi ja lämpimämpi taikina, sitä paremmin keksit leviävät uunissa tasaisen pyöreiksi.)

 

PS. Ben&Jerry’s on yhä pakastimessa (yleensä meillä sen elinaika on max. 20min) …mutta ei yhtään houkuttele niin paljon kun se pitää jakaa. Ja onhan meillä keksejä. ;)
 

Menen nyt opiskelemaan (=katsomaan telkkaria). Mies käy ostamassa hääkutsuihin silkkinauhaa, hehhee, tätä kutsuisin tasa-arvoksi. ;) Heimoi! =)